Kuhmon Kamarimusiikki 2014

Viulunsoittaja on lavalla löysissä housuissa, t-paidassa, paljain jaloin. Jonglöörin hernepussit lentävät musiikin tahdissa, ihan kuin nuotit nuottiviivastolla. Suu menee väkisin hymyyn. Pekka Kuusisto soittaa Bachia ja Cirque du Soleilissakin esiintynyt Jay Gilligan taituroi jonglööraten.

Seuraavana aamuna belgialainen musiikkitieteilijä Harry Halbreich toteaa aamuluennollaan suorastaan sydämistyneenä: ”Lack of taste!”. Hänen mielestään Bachia ei saa yhdistää sirkukseen. Onneksi Halbreich ei päätä Kuhmon Kamarimusiikin ohjelmistosta ja onneksi festivaali uskaltaa esittää uutta musiikkia ja kokeilla vanhan musiikin kanssa uusia asioita. Kun kasvot maalannut, harlekiiniksi pukeutunut ja musiikin tahtiin tanssiva klarinetisti Lauri Sallinen juoksee koulun jumppasalissa yleisön joukkoon, olen myyty. Tällaisilla esityksillä klassisen musiikin festivaali saa uusia kävijöitä. Salin takaosan nuoret musiikinopiskelijat osoittavat suosiotaan tömistellen, viheltäen, huutaen. Näin sen pitää mennäkin.

Klassisen musiikin festivaalien kävijöille tärkein elämyksen osa on ohjelma. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yleisö odottaisi kuulevansa vain aikapäivät sitten kuolleiden säveltäjien teoksia sisätiloissa, täsmälleen niille suunnitelluilla kokoonpanoilla. Yleisö haluaa oppia ja nähdä uutta, he haluavat myös yllättyä. 

Festiaalien esiintyjät luovat tärkeän osan tunnelmasta. Kun Taiteilijan näköinen ja oloinen Nataša Kudritskaja ei tahdo pysyä penkillä soittaessaan George Antheilin (1900-1959) teosta vesipyssy flyygelin päällä (jotta voisi puolustautua arvostelijoita kohtaan), kun hänen silmänsä loistavat, kun hänen suunsa on hymyssä ja kädet nousevat välillä pään yläpuolelle, minuakin hymyilyttää. Ymmärrän nyt, mitä se tarkoitti, kun eräs Kuhmon kävijä kirjoitti nauttivansa siitä, kun näkee muusikoiden nauttivan soittamisesta. 

Kuhmon Kamarimusiikki: Kirjallisuus

Kuhmon Kamarimusiikista on tehty useampikin kansainvälinen tieteellinen julkaisu.

• Iso-Aho, J. (2011). An Introduction to Festival Management: Old Ways, New Directions. Teoksessa M. Brindle & C. DeVereaux (toim.) The Arts Management Handbook: New Directions for Students and Practitioners (95-119). New York: M.E. Sharpe. Iso-Aho kirjoittaa festivaaleista moderneina rituaaleina. Kuhmon Kamarimusiikki on tarkasteltavana casena.
• Heikura, U. (2010). Poltettu unelma. Hämeenlinna: Karisto. Dekkarissa tapahtuu murha Kuhmon Kamarimusiikin aikaan.
• Tikkanen I. (2008). Internationalization Process of a Music Festival: Case Kuhmo Chamber Music Festival. Journal of Euromarketing, 17(2), 127-139. Kuhmon Kamarimusiikin historiallisen kehityksen analyysi.
• Kainulainen, K. (2005). Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. Aluetaloudellisessa tarkastelussa Kuhmon Kamarimusiikki toimii casena.
• Kainulainen, K. (2004). Elämyksistä elinkeinoja: Kulttuuritapahtumien paikallistaloudelliset merkitykset maaseutukunnille ja kaupungeille. (Julkaisuja 2.) Seinäjoki: Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Aluetaloudellisessa tarkastelussa Kuhmon Kamarimusiikki toimii casena.
• Tikkanen, I. (2004). Music Festival Tourism in Finland. 13th Nordic Symposium in Tourism and Hospitality Research, November 4-7, 2004, Aalborg University, Denmark. Yleisellä tasolla oleva esitys, jossa Kuhmon Kamarimusiikkia sivutaan hyvin lyhyesti.
• Eriksson, M. & Voutila, K. (1999). Patterns of Management in Four Finnish Festivals. Teoksessa L. Uusitalo & J. Moisander (toim.) Proceedings Vol 1, AIMAC ’99 5th International Conference on Arts & Cultural Management, Helsinki, Finland, June 13-17, 1999. Helsinki School of Economics and Business Administration, 32-41. Festivaalien johtamistapojen tutkimuksessa Kuhmon Kamarimusiikki on yhtenä casena.
• Bremer, S., Lindstedt, R., Ōoka, M. & Otonkoski, L. (1994). Kuhmon henki – Spirit of Kuhmo. Kuhmo: Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistys. Kaunis teos Kuhmo Kamarimusiikista.
• Cantell, T. (1993). Musiikkijuhlien yleisöt - Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari. (Tilastotietoa taiteesta.) Helsinki: Taiteen keskustoimikunta. Klassikoihin kuuluva taloudellisten vaikutusten tutkimus. Kuhmon Kamarimusiikki yhtenä casena.
• Karjalainen, T. (1991). Kuhmo Chamber Music Festival: The Structure of the Festival's Economy and the Economic Impact of the Festival. Helsinki: Arts Council of Finland, Research and Publications Unit. Kuhmon Kamarimusiikin taloudellisen rakenteen analyysi, mukana myös lyhykäisesti arvio festivaalin aluetaloudellisista vaikutuksista.